Trumpin presidenttikauden uudistukset ja niiden vaikutukset
Kun Donald Trumpista tuli presidentti viime viikolla, hän teki monia merkittäviä päätöksiä heti virkaan astuttuaan.
Hän allekirjoitti useita toimeenpanomääräyksiä, jotka vaikuttivat muun muassa maahanmuuttopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja talouteen. Esimerkiksi hän määräsi rakentamaan muurin Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle, kielsi maahanpääsyn useista muslimienemmistöisistä maista ja peruutti useita ympäristösäädöksiä, kuten Pariisin ilmastosopimuksen.
Trumpin hallinto keskittyi myös verouudistuksiin ja sääntelyn purkamiseen. Hän allekirjoitti verouudistuslain, joka alensi yritysveroa ja yksinkertaisti verojärjestelmää. Lisäksi hän purki useita liittovaltion säädöksiä, jotka koskivat muun muassa terveydenhuoltoa ja finanssisektoria.
Trumpin presidenttikausi oli täynnä toimintaa ja muutoksia, ja hänen päätöksensä herättivät paljon keskustelua ja kritiikkiä.
Yhdysvalloissa on ollut tuloverotus käytössä jo yli sata vuotta. Liittovaltion tulovero otettiin käyttöön vuonna 1913, kun 16. lisäys Yhdysvaltain perustuslakiin ratifioitiin. Ennen tätä liittovaltion tuloveroa ei ollut, mutta osavaltiot ja paikallishallinnot saattoivat periä omia verojaan. Trump todennäköisesti haluaisi patrioottina poistaa jos mahdollista tuloverotuksen kansalaisiltaan ja nimenomaan niiltä, jotka ovat syntyneet Amerikassa. ” Mitä tienaat, saat pitää sen” sanonta kuuluu.
Trumpin hallinto teki merkittäviä verouudistuksia, kuten vuoden 2017 verouudistuslaki, joka alensi verotaakkaa monille amerikkalaisille. Tuloverotusta ei kuitenkaan poistettu kokonaan, ja verotus on edelleen olennainen osa Yhdysvaltain talousjärjestelmää.
Trumpin verotiedot ovat herättäneet paljon keskustelua, ja hänen verotuksensa on ollut tarkastelun kohteena. Esimerkiksi vuonna 2020 Trump ei maksanut lainkaan tuloveroja, koska hän ilmoitti tehneensä suuria tappioita.
Mitä Grönlannin ostoon tulee, niin se lienee yksi Trumpin suurista suunnitelmista Panaman kanavan ohella, jolla Amerikka voisi tienata hyvät rahat. Sehän olisi myös alkua tuloverojen poistolle pitemmällä tähtäyksellä.
Tosin ei Grönlannin osto mikään tuore asia ole vaan sitä on Usan hallinto ostellut jo vuodesta 1868 ja aika-ajoin se nousee esille uudestaan. Trump lienee hanakampi ostamaan saaren Usan hallinnon alaisuuteen, silloin ei Tanskalta kysellä mitään.On väläytelty jopa pakkolunastus mahdollisuutta saaren kohdalla.
Donald Trumpin ehdotus Grönlannin ostamisesta vuonna 2019 herätti paljon huomiota ja kritiikkiä. Tanskan pääministeri kutsui ajatusta ”absurdiksi”, ja monet tanskalaisten poliitikkojen keskuudessa ehdotus sai osakseen ankaraa kritiikkiä. Grönlannin asukkaat ja Tanskan hallitus suhtautuivat ehdotukseen epäuskoisesti ja huvittuneesti.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvitus kuva
