Toimittajan suusta

Suomessa kansa valmistautuu keskikesän juhlaan hyvää vauhtia. Monet aloittavat kesäloman juhannukselta sekä suuntaavat maalle sukujensa luokse tai mökeille viettämään perheiden parissa suven juhlaa.
Suomessa kuten muualla Euroopassa kuitenkin sodan uhka on tullut ihmisten keskuuteen yhä enenevässä määrin ja siksipä sodan varjossa eläminen on monille ihmisille tänään arkipäivää eri puolilla maailmaa. Kokemus voi olla erittäin haastavaa ja vaikuttaa syvästi yksilöiden ja yhteisöjen elämään monin eri tavoin. Suomessakin sodan uhka on tullut myös lähelle aiheuttaen ihmisille ahdistusta sekä stressiä tulevaisuudesta ja se aiheuttaa paljon kysymyksiä myös kansalaisille. Kysymykset liittyvät turvallisuuteen, talouteen, humanitaarisiin seurauksiin, poliittisiin vaikutuksiin ja henkiseen hyvinvointiin. On tärkeää, että hallitus avoimesti tarjoaa tukea kansalaisille näiden huolenaiheiden käsittelemiseksi.
Maailman rauhan tilanne on heikentynyt entisestään viimeisen vuoden aikana, Global Peace Indexin (GPI) raporttien ja konfliktiseurantojen mukaan.
GPI mukaan konfliktikuolemien määrä on noussut korkeimmalle tasolleen tällä vuosisadalla. Merkittävät konfliktit, kuten jatkuvat sodat Ukrainassa, Gazassa ja Sudanissa, ovat merkittävästi vaikuttaneet tähän kehitykseen. Erityisesti Ukrainan konflikti on vaikuttanut merkittävästi rauhaan tai sen puutteeseen, aiheuttaen laajaa väkivaltaa ja pakolaisuutta​ (Institute for Economics and Peace)​​ (Vision of Humanity)​.

Tilannetta pahentaa entisestään se, että rauhanneuvottelut ovat laajalti pysähtyneet. Esimerkiksi Myanmarissa, Sudanissa ja Gazassa diplomaattiset väliintulot ovat olleet tehottomia tai olemattomia, ja monia konflikteja ratkaistaan sotilaallisin keinoin neuvottelujen sijaan. Esimerkiksi viimeaikaiset taistelut Sudanissa ovat johtaneet vakaviin humanitaarisiin kriiseihin, ja Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian johtamat diplomaattiset ponnistelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi​ (Crisis Group)​​ (Crisis Group)​.

GPI korostaa, että vaikka jotkin alueet, kuten Eurooppa, säilyttävät korkeampia rauhantasoja, toiset alueet, erityisesti Afrikassa, Lähi-idässä ja osissa Aasiaa, jatkavat merkittävää epävakautta. Islanti on edelleen maailman rauhallisin maa, kun taas Afganistan, Syyria ja Etelä-Sudan kuuluvat vähiten rauhallisten maiden joukkoon​ (Vision of Humanity)​​ (Council on Foreign Relations)​.

Kaiken kaikkiaan väkivallan maailmanlaajuinen taloudellinen vaikutus on edelleen merkittävä. Ja se maksaa triljoonia dollareita vuosittain veronmaksajille, ja vuoden 2024 näkymät viittaavat siihen, että rauhan saavuttamisessa ja ylläpitämisessä on edelleen haasteita​ (Institute for Economics and Peace)​​ (Crisis Group)​.

Suomessa taas aiheuttaa huolta itäinen naapuri ja Venäjän mahdollinen uhka Suomea kohtaan on todellinen huolenaihe, joka on saanut maan lisäämään puolustusvalmiuksiaan ja parantamaan kansainvälistä yhteistyötään. Suomen NATO-jäsenyyshakemus ja puolustusvoimien modernisointi ovat olleet keskeisiä toimenpiteitä tämän uhan torjumiseksi. Samalla Suomi jatkaa aktiivista kyberpuolustusta ja informaatiovaikuttamisen torjuntaa.
Sodan uhan torjuminen vaatii laajaa ja monialaista lähestymistapaa, joka sisältää diplomatian, sotilaallisen valmiuden, sisäisen turvallisuuden, taloudellisen kestävyyden ja tehokkaan tiedottamisen. Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa ja yhteiskunnan yhtenäisyyden ylläpitäminen ovat keskeisiä elementtejä tässä prosessissa. Näillä toimilla voidaan parantaa maan kykyä suojautua ja selviytyä mahdollisista konflikteista.
Historialliset suhteet Venäjän kanssa ovat pitkät Suomella ja niistä kertoo:
  1. Diplomatia ja vuoropuhelu: Suomi ja Venäjä ovat ylläpitäneet jatkuvaa diplomatiaa ja vuoropuhelua eri tasoilla. Tämä on mahdollistanut avoimen kommunikaation ja konfliktien ennaltaehkäisyn.
  2. Kansainväliset sopimukset ja sitoumukset: Molemmat maat ovat sitoutuneet kansainvälisiin lakeihin, sopimuksiin ja normeihin, jotka säätelevät maiden välisiä suhteita ja konfliktien ratkaisua.
  3. Taloudellinen yhteistyö: Taloudellinen yhteistyö ja kaupankäynti on luonut keskinäistä riippuvuutta, mikä vahvistaa maiden välistä vakautta ja kannustaa rauhanomaista vuorovaikutusta.
  4. Kulttuurienvälinen ymmärrys: Kulttuurivaihto, koulutusohjelmat ja ihmisten väliset kontaktit ovat edistäneet ymmärrystä ja luottamusta maiden välillä.
  5. Yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä: Suomi ja Venäjä ovat osallistuneet moniin kansainvälisiin järjestöihin ja foorumeihin, mitkä ovat tarjonneet foorumin käsitellä yhteisiä huolenaiheita ja konfliktien ratkaisua.
  6. Turvallisuusyhteistyö: Yhteistyö turvallisuusasioissa, kuten rajavalvonta ja terrorismintorjunta ovat auttaneet luomaan luottamusta ja vähentämään konfliktien riskiä.
  7. Historiallisten kokemusten tunnistaminen: Molemmat maat ovat tietoisia historiallisista tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet niiden välisiin suhteisiin, ja pyrkivät oppimaan menneisyydestä rakentaakseen kestävämpää tulevaisuutta.
Nämä tekijät yhdessä auttavat ylläpitämään rauhanomaisia suhteita Suomen ja Venäjän välillä. On tärkeää, että molemmat maat jatkavat avointa keskustelua ja rakentavat yhteistyötä yhteisten etujen edistämiseksi alueella.
Venäjä on reagoinut voimakkaasti Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyteen, uhaten vastatoimilla ja lisäämällä sotilaallista valmiuttaan rajoillaan. Jännitteet Naton ja Venäjän välillä ovat korkealla, molemmat osapuolet ymmärtävät suoran konfliktin katastrofaaliset seuraukset. Kansainvälinen yhteisö, diplomatia ja monenväliset ponnistelut ovat avainasemassa konfliktien ennaltaehkäisemisessä ja rauhan ylläpitämisessä. On tärkeää, että molemmat osapuolet jatkavat vuoropuhelua ja yhteistyötä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi. Sodassa kun voittajaa ei ole.
No oli miten oli, mutta kesäaika voi tarjota tilaisuuden diplomaattisiin tapaamisiin ja konferensseihin, joissa voidaan edistää kansainvälistä yhteistyötä ja rauhaa tai niin ainakin haluan uskoa, sillä kesä ja rauha voivat siis kulkea käsi kädessä monella eri tavalla, tarjoten mahdollisuuksia sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin että yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen harmoniaan.

Hyvää kesää kaikille.

Kirjoittanut:Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

DCA-sopimuksesta

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat 18. joulukuuta 2023 puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) Washington D.C:ssä.

Kosela

Kosela on Suomessa esiintyvä sukunimi, ja se on suomalaisilla varsin harvinainen. Vuonna 2023 miesten osuus tämän sukunimen kantajista oli 63 %. Sen lisäksi Kosela-nimellä oli yhteys myös paikannimeen Karjalassa ennen sotia.