Piispa Henrik ja Lalli ovat keskiaikaisen Suomen legendaarisia hahmoja, jotka liittyvät toisiinsa tarinallisesti.

Tämä tarina on saanut erilaisia muotoja ja tulkintoja ajan kuluessa, mutta tässä on yleinen versio tapahtumista:
Piispa Henrik oli Ruotsin kuninkaan lähettämä lähetystyöntekijä, joka saapui nykyisen Suomen alueelle kristinuskon levittämistarkoituksessa 1100-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli käännyttää paikallisia suomalaisia kristinuskoon. Tässä tehtävässään hän matkasi ympäri maata saarnaten ja rakentaen kirkkoja.
Eräässä vaiheessa Henrik ja hänen seurueensa saapuivat Lallin, paikallisen talonpojan, alueelle. Lalli ei ollut kiinnostunut kristinuskosta ja oli jopa vihamielinen Henrikille ja tämän seurueelle. Tarinan mukaan eräänä päivänä Henrik ja Lalli kohtasivat toisensa, ja väitetysti riita syntyi heidän välilleen. Tässä kohtaamisessa Lalli surmasi piispa Henrikin ja tämän seuralaisia.
Tarinan kertomukset eroavat siitä, miten itse tapahtumat etenivät ja miksi väkivaltainen kohtaaminen tapahtui. Jotkut versiot kertovat, että Lalli oli vihamielinen piispa Henrikille uskonnollisista syistä, kun taas toiset versiot väittävät, että riita syntyi maallisista syistä, kuten maanomistukseen tai muihin käytännön asioihin liittyen.
Vaikka tämä tarina onkin vain legenda eikä sitä voi vahvistaa historiallisesti, se on silti tärkeä osa Suomen kansanperinnettä ja symboloi kristinuskon saapumista maahan sekä kulttuurien ja uskontojen välistä kohtaamista keskiajalla. Piispa Henrikistä myöhemmin tuli Suomen kansallispyhimys, ja hänen muistoaan kunnioitetaan monin tavoin Suomessa. Lalli sen sijaan on jäänyt historiaan enemmänkin murhaajana kuin kulttuuri- tai uskonnollisena hahmona.

Tuula Huovinen

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Linnan juhlien historia ja kehitys Suomessa

Vuoden 1919 ensimmäiset Linnan juhlat Suomessa olivat varsin vaatimattomat verrattuna nykypäivän juhliin. Tilaisuuden järjesti tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Juhlat pidettiin Presidentinlinnassa 6. joulukuuta, joka oli jo tuolloin Suomen itsenäisyyspäivä.