Mannerheiminlinja
Mannerheim-linja oli puolustuslinja Karjalankannaksella, joka rakennettiin Suomessa Neuvostoliiton vastaista puolustusta varten. Linja oli nimetty puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin mukaan. Se rakennettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe oli vuosina 1920-1924 ja toinen 1932-1939.
Mannerheim-linja oli merkittävässä roolissa talvisodassa (1939-1940), jolloin se auttoi suomalaisia joukkoja torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen. Vaikka linjaa ei koskaan ollut mahdollista pitää pitkäaikaisesti, se sai kansainvälisessä lehdistössä suuren maineen.
Mannerheim-linja rakennettiin ennen toista maailmansotaa, koska Suomen hallituksessa ja puolustusvoimissa oli huoli Neuvostoliiton mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomi itsenäistyi Venäjän keisarikunnasta vuonna 1917, ja sen jälkeen Neuvostoliitto nousi uudeksi potentiaaliseksi hyökkääjäksi Suomea vastaan. Karjalan kannas nähtiin erityisen haavoittuvana, koska se oli maantieteellisesti tärkeä alue ja siellä oli runsaasti vesistöjä, jotka tukivat puolustusta.
Ensimmäinen rakennusvaihe aloitettiin vuonna 1920 ja toinen 1932, ja linjaa pidettiin kiireellisenä puolustuslinjana, joka voisi estää Neuvostoliiton joukkoja etenemästä Suomeen. Vaikka Mannerheim-linja ei ollut täysin valmis talvisodan alkaessa, se tarjosi silti merkittävän puolustuslinjan, joka auttoi suomalaisia joukkoja torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen.
Mannerheimin puolustuslinja Karjalankannaksella, valmistui lopullisesti vuonna 1944. Mannerheim-linja suunniteltiin ja rakennettiin monen eri insinöörin ja upseerin työn tuloksena. Ensimmäisen suunnitelman teki ruotsalainen luutnantti A. Rappe vuonna 1918, mutta suunnitelma hylättiin, kun Mannerheim erosi samana vuonna. Myöhemmin suunnittelua jatkoi saksalainen eversti, ja lopullinen suunnitelma perustui osittain ranskalaisen upseerin ehdotuksiin vuonna 1919.
Linja oli 1 200 kilometriä pitkä ja kattoi Suomenlahden alueen, johon kuuluivat muun muassa Hanko, Turku, Helsinki, Viipuri ja Sortavala. Linja oli varustettu bunkkereilla, vallihautaleikkauksilla ja muilla puolustusinfrastruktuureilla.
Vaikka Mannerheiminlinjan suunnitteluun osallistui monia eri tahoja, niin ei myöskään ole tietoa, että Mannheim olisi ollut suoraan mukana suunnittelussa.
Karjalan kannas ja Mannerheim-linja ovat merkittävä osa Suomen historiaa ja niiden vaikutukset ulottuvat aina nykyhetkeen asti. Karjalan kannaksen strateginen sijainti ja monimuotoinen kulttuuriperintö tekevät siitä kiehtovan alueen, joka on kokenut paljon vuosien varrella. Mannerheim-linja, puolestaan, toimii symbolina Suomen puolustuskyvystä ja perään antamattomuudesta vaikeina aikoina.
Jatkosodan osalta puhutaan muutamista sadoista suomalaisista sotilaista, jotka katosivat tai haavoittuivat karjalan kannaksella.
Sodan jälkeen suomalaisten kokonaistappiomääräksi ilmoitettiin 66.400 miestä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvitus kuva
