Historian kirjoitusta SOS merkistä

"SOS" on tunnettu hätämerkki, joka on käytössä kansainvälisesti. Tämä merkki ei alun perin tarkoittanut mitään tiettyä sanojen lyhennettä, mutta se on helppo muistaa ja lähettää Morse-koodissa.
Monet ovat kuitenkin jälkeenpäin liittäneet merkityksiä tälle lyhenteelle, kuten ”Save Our Souls” (Pelastakaa sielumme) tai ”Save Our Ship” (Pelastakaa laivamme), mutta nämä tulkinnat ovat syntyneet jälkikäteen. Alun perin valinta tehtiin sen vuoksi, että se on selkeä ja yksinkertainen lähettää ja vastaanottaa Morse-koodissa.
SOS-hätämerkin syntyminen ei ole yhden henkilön keksintö, vaan se on tulos kansainvälisestä yhteistyöstä ja sopimuksista. SOS otettiin käyttöön vuonna 1906 Berliinin kansainvälisessä radiotelegrafiakonferenssissa, ja se astui voimaan 1. heinäkuuta 1908. Konferenssissa oli edustajia useista maista.
Ennen SOS käytettiin monissa paikoissa hätämerkkinä CQD-koodia, mutta SOS valittiin sen selkeyden ja yksinkertaisuuden takia. CQD oli käytössä Marconi-yhtiön laivoissa ja tarkoitti ”All stations: distress”, mutta SOS kolmen lyhyen, kolmen pitkän ja kolmen lyhyen sekvenssi katsottiin paremmaksi valinnaksi hätämerkiksi.
SOS-hätämerkki, joka otettiin käyttöön vuonna 1906 Berliinin kansainvälisessä radiotelegrafiakonferenssissa, oli merkittävä askel radiotelegrafian ja merenkulun historiassa. Tässä on lisää yksityiskohtia SOS-hätämerkin historiasta ja käytöstä:

Taustaa ja kehitys

  1. CQD ja SOS:
    • CQD: Ennen SOS käyttöönottoa yleinen hätämerkki oli ”CQD”, jonka ehdotti Guglielmo Marconi, yksi radion kehityksen pioneereista. CQD tarkoitti ”All stations: distress”.
    • Valinta SOS: SOS valittiin, koska se oli helposti tunnistettava ja yksinkertainen lähettää Morse-koodina. SOS on symmetrinen ja erottuva sekvenssi, joka vähentää väärinkäsityksen mahdollisuutta hätätilanteessa.
  2. Berliinin konferenssi 1906:
    • Konferenssissa eri maiden edustajat päättivät ottaa käyttöön yhtenäisen hätämerkin, joka helpottaisi kansainvälistä viestintää ja pelastustoimia merellä. SOS valittiin yksinkertaisuutensa ja tehokkuutensa vuoksi.
  3. Ensimmäinen käyttö:
    • Ensimmäinen tunnettu SOS-signaalin käyttö hätätilanteessa oli vuonna 1909, jolloin höyrylaiva RMS Slavonia lähetti SOS-kutsun ennen uppoamistaan Azoreilla.
    • Tunnetuin SOS-signaalin käyttö on RMS Titanicin onnettomuus vuonna 1912. Titanic lähetti sekä CQD- että SOS-signaaleja, kun se oli hätätilanteessa.

SOS nykyinen merkitys

  1. Yleinen käyttö:
    • Vaikka SOS alun perin suunniteltiin käytettäväksi Morse-koodissa, siitä on tullut yleisesti tunnettu hätämerkki myös muissa viestintävälineissä. Merkin yksinkertaisuus ja tunnettuus ovat tehneet siitä universaalin symbolin avun tarpeelle.
  2. Kansainvälinen tunnustus:
    • SOS on tunnustettu kansainvälisesti ja se on osa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) sääntöjä ja standardeja. Se on edelleen tärkeä osa merenkulun viestintäprotokollia, vaikka nykyaikaiset hätäviestintäjärjestelmät ovat kehittyneet huomattavasti.

Muita hätämerkkejä

  1. Mayday:
    • Radiopuhelimien yleistyessä otettiin käyttöön ”Mayday”-hätämerkki, joka on radioviestinnässä käytettävä hätähuuto. Mayday tulee ranskan kielen sanasta ”m’aidez” (auttakaa minua).
    • Mayday on suullinen hätämerkki, kun taas SOS on erityisesti Morse-koodille suunniteltu merkki.
Kirjoittanut:Tuula Huovinen
Kuva: Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

 Urho Kekkosen johtajuus ja salanimet

Urho Kaleva Kekkonen, joka toimi Suomen presidenttinä vuosina 1956-1982, käytti salanimiä joissain kirjoituksissaan. Yksi hänen tunnetuista salanimistään oli ”Esa Isi”. Hän käytti tätä nimeä kirjoittaessaan näytelmän ”Raittiuslupaus”, joka löytyy Orimattilan arkistoista.