Historian kirjoitusta jatko-ja talvisodasta

Savolaispoika Schadewitz on suomalainen sotilas, joka Talvisodan Kannaksen taisteluissa Munasuon ja Summan tankki- ja jalkaväkivyörytyksessä 12. helmikuuta 1940 hyppäsi vihollisen panssarivaunun takakannelle aseinaan laatikosta sieppaamaansa kaksi käsikranaattia.
Alikersantti Schadewitz tajusi, että ainoa keino tuhota vaunu oli saada kranaatti tankkiin sisään.
Vihollisen panssarivaunun taakse päässyt alikersantti hyppäsi vaunun takakannelle. Mies näki vain vaunun tornin ja sen päällä oleva luukun.” Luukku näytti olevan kiinni, mutta sen reunassa vaikutti olevan rakoa, josta Schadewitz yritti puukollaan kammeta luukun auki. Luukku ei kuitenkaan hievahtanutkaan.
”Tietämättä itsekään miksi, Schadewitz alkoi hakata käämikranaatilla luukkua. Turhautuneena hän huusi vaunumiehille avaamiskehotuksensa”.
Schadewitz piti sellaista melua, että taistelun melun seassa venäläiset ”jostakin syystä” raottivat luukkua ajatellen ilmeisesti, että kannella oli heidän omaa jalkaväkeänsä.
Luukun raottuessa Schadewitz sytytti käsikranaatin ja tipautti sen luukusta sisään. ”Edelleen luukusta kiinnipitävä venäläinen vaunumies tempaisi vaistomaisesti luukun kiinni”, Schadewitz hyppäsi vaunun päältä ja juoksi omiaan kohti.
Omiensa luo päässyt Schadewitz veti vielä hetken henkeä. Hän ei itsekään muistanut, mitä oli huutanut kannella ”eikä se ollut tärkeääkään siinä hetkessä”. ”Schadewitz vastasi kysyjälle huutaneensa käskyn avata luukun. Avvaa iivana, tiällä kuolema kolokuttaa.”
Schadewitzin teko lähti kiirimään rintamajoukoissa, postikorteissa eri versioina ja myöhemmin sotahistoriassa. Puolalainen Janusz Piekalkievicz on maininnut tapahtuman kirjassaan ”Krieg der Panzer 1939 – 1945” tietolähteenä Schadewitzin urotekoa seuranneena päivänä 13.2.1940 United Press.
Suomalaiset sotilaat tekivät urotekoja sotien kaikilla lohkoilla sekä talvi-, että jatkosodan aikana. Schadewitzin teko oli yksi niistä. Kranaatin heittäjästä tuli myöhemmin Mannerheim-ristin ritari.

Jatkosota 1941- 1944

Jatkosota oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, joka käytiin 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Tämä sota oli jatkoa talvisodalle, ja sen taustalla oli pyrkimys palauttaa ne alueet, jotka Suomi oli menettänyt talvisodan rauhansopimuksessa vuonna 1940.
Tali-Ihantalan taistelu oli merkittävin taistelu jatkosodassa ja koko Pohjoismaiden sotahistoriassa. Se käytiin 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944 Karjalan kannaksella. Tämän taistelun tarkoituksena oli pysäyttää Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä ja pääkaupunkia Helsinkiä. Taistelu käytiin lähellä Viipuria Karjalan kannaksella, Tali- ja Ihantala-alueilla.
Suomen puolustusvoimia auttoi saksalainen ilmailu- ja tykistöapu vastaan Neuvostoliiton puna-armeija. Taisteluun osallistui noin 50 000 suomalaista sotilasta ja merkittävä määrä saksalaisia aseita ja tarvikkeita, kuten tykkejä ja lentokoneita. Neuvostoliitto hyökkäsi huomattavasti suuremmilla joukoilla ja kalustolla, mutta suomalaiset pystyivät tehokkaasti hyödyntämään maaston ja puolustusasemat.
Suomalaisten taktiikkaan kuului liikkuva puolustus ja jatkuva vastahyökkäys, joka pyrki pysäyttämään neuvostoliittolaisten etenemisen. Tykistö ja ilmavoimat pelasivat merkittävää roolia puolustuksen onnistumisessa.
Taistelu päättyi suomalaisen puolustuksen voittoon, mikä esti Neuvostoliittoa etenemästä Helsinkiin ja mahdollisti Suomen säilyttämisen itsenäisenä valtiona. Tämä taistelu oli kriittinen Suomen selviytymisen kannalta jatkosodan aikana.

Lähde : Ville Kaarnakari, Kuolema kolkuttaa. Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitz. Gummerus 2012.

Jatkosota 1941-1944 kirjoittanut:Tuula Huovinen

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Suomen pisin konsertti

Maailman pisimmän konsertin onnistui toteuttamaan sveitsiläinen yhtye “Borgesia” vuonna 2015. Konsertti kesti peräti 432 tuntia, eli 18 päivää, ja se järjestettiin sveitsiläisessä kulttuurikeskuksessa nimeltään Dampfzentrale.

Historian kirjoitusta SOS merkistä

“SOS” on tunnettu hätämerkki, joka on käytössä kansainvälisesti. Tämä merkki ei alun perin tarkoittanut mitään tiettyä sanojen lyhennettä, mutta se on helppo muistaa ja lähettää Morse-koodissa.

Historian kirjoitusta jatko-ja talvisodasta

Savolaispoika Schadewitz on suomalainen sotilas, joka Talvisodan Kannaksen taisteluissa Munasuon ja Summan tankki- ja jalkaväkivyörytyksessä 12. helmikuuta 1940 hyppäsi vihollisen panssarivaunun takakannelle aseinaan laatikosta sieppaamaansa kaksi käsikranaattia.

Venäjä valmistautuu pitkittyneeseen sotaa natoa vastaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on päättänyt asettaa entisen taloudellisen avustajansa Andrei Belousovin puolustusministeriön johtoon valmistautuakseen pitkittyneeseen sotaan Ukrainaa vastaan ja mahdolliseen vastakkainasetteluun Naton kanssa, Institute for the Study of War (ISW) kirjoittaa tuoreessa raportissaan.