DCA-sopimuksesta
Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat 18. joulukuuta 2023 puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) Washington D.C:ssä.
Suomi liittyi virallisesti Natoon 4. huhtikuuta 2023. Tämä hyväksyntä oli osa pitkää prosessia, joka alkoi Suomen NATO-jäsenhakemuksen jättämisestä 18. toukokuuta 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan.
Eduskunta äänesti liittymisestä, ja tuloksena oli selvä enemmistö jäsenyyden puolesta. Hyväksynnän jälkeen NATO jäsenmaat ratifioivat Suomen liittymisen, ja viimeinen hyväksyntä tuli Turkin parlamentilta, mikä avasi tien Suomen viralliselle jäsenyydelle huhtikuussa 2023 (Puolustusvoimat) (Puolustusvoimat).
DCA-sopimus tarjoaa puitteet joukkojen sijoittamiselle ja toiminnalle Suomessa, käsitellen muun muassa puolustusmateriaalin varastointia, rikosoikeudellista toimivaltaa ja verotusta. Sopimus mahdollistaa myös Yhdysvaltojen rahoittamat infrastruktuuri-investoinnit Suomessa. Sopimus perustuu pääosin Naton joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen (SOFA) ja se sisältää määräyksiä, jotka syventävät yhteistyötä kaikissa turvallisuustilanteissa.
Sopimus on voimassa aluksi kymmenen vuotta, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, mutta on irtisanottavissa. Sopimukseen sisältyvät muun muassa määräykset rikosoikeudellisen toimivallan siirrosta Yhdysvalloille, mikä herättää joitakin perustuslaillisia kysymyksiä, joihin eduskunnan käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota.
Yleisesti ottaen sopimuksen katsotaan vahvistavan Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä sekä helpottavan Suomen velvoitteiden toteuttamista Naton jäsenenä (Valtioneuvosto) (Valtioneuvoston oikeuskansleri) (Valtioneuvosto) (Puolustusvoimat).
Katsoin myös puolustusvoimien omia sivuja ja näin tuosta sopimuksesta mm. alle liitetyn kohdan. Eli kaikki ei ole niin itsestään selvää kuitenkaan. Kuinka Suomi päättäisi asioista kriisi tilanteessa mahdollisen vihollisen hyökkäyksen sattuessa. Uusien asioiden läpivieminen eduskunnassa, on yleensä kuin tervassa pyörittelisi höyheniä ja asioita puidaan vielä vuoden päästäkin eikä asia ole sittenkään juuri edennyt.
Kauniita korulauseita kuten tuokin naton 5 artikla antaa kuvan. Tuossa artiklan kohdassa sanotaan kuinka muut natomaat auttavat tarvittaessa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Luulempa, että kaikki naton jäsenmaat eivät riemusta kiljuen juokse Suomea auttamaan mahdollisen Venäjän hyökkäyksen sattuessa. Tämäkin nähtiin, kuinka vaikeaa Suomea oli ratifioida natoon. Jotkut maat viivyttelivät asiaa viimeiseen asti keksimällä tekosyitä. Tuli väkisellä mieleen, että asia haluttiin unohtaa Suomen ja Ruotsin kohdalla. Maathan kuitenkin ovat jatkuvan Venäjän tarkkailun alla olevia maita. Historia kun tämänkin asian on opettanut.
Natoon liittyessä Suomessa sanottiin, että enää ei sodasta puhuta, mutta kuinkas on käynytkään. Sanomalehtien otsikoissa vilisee lauseita tämän tästä, kuinka Suomi on sodassa.
Mielenkiintoisia aikoja eletään Suomessa ja Euroopassa. Venäläisen eleistä voidaan päätellä, että mahdolliset sotatoimet eivät jääneet toki Ukrainaan, vaan siitä sotatoimet ovat vasta alkaneet.
Jäädäänpä odottamaan, kuinka miekka kohtaa kiven.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähteet: Suomen puolustusvoimat, Ulkoministeriö
Lähteet: Suomen puolustusvoimat, Ulkoministeriö
